Myrtti Lehtinen

Myrtti Lehtinen

on kulttuurintutkija, larpintekijä ja satunnainen queeraktivisti.

Larppaaminen eli liveroolipelaaminen on harrastus, jossa osallistujat eläytyvät koko kehollaan esittämäänsä hahmoon: ikään kuin improvisaatioteatteria ilman yleisöä tai aikuisten versio lasten roolileikeistä. Larpit voivat olla myös vakavasti otettava taidemuoto tai väylä käsitellä tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita.

Viime vuosina suomalaisessa larp-yhteisössä on alettu käydä keskustelua sukupuolen moninaisuudesta ja sen huomioimisesta niin pelaajien, hahmojen kuin pelisisältöjenkin osalta. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien harrastajien osuus suomalaisissa larppaajissa on selvästi suurempi kuin kokonaisväestössä, ja osa meistä myös pitää enemmän tai vähemmän aktiivisesti ääntä inklusiivisempien käytäntöjen puolesta. Joko nettikeskusteluissa, conien ohjelmissa ja itse järjestämiensä pelien kautta. Aivan kuten kaikkialla, vähemmistöasiat kohtaavat tässäkin vastustusta, mutta suurin osa kentästä tuntuisi ymmärtävän niiden tärkeyden, ja vaikka tehtävää onkin vielä paljon, larppaaminen harrastuksena on selvästi muuta kulttuuria edellä sukupuolivähemmistöjen huomioimisessa.

Sukupuolivähemmistöystävällisyys liittyy laajempaan queerystävällisyyden teemaan. Queer on hiljalleen alkanut muodostua näkyväksi osaksi suomalaisen ja pohjoismaisen larppaamisen kenttää, mutta valtavirtalarppaamisen ollessa kovin hidas luomaan turvallisempia tiloja on muodostunut myös queerin larppaamisen alakulttuureita, joissa harrastajat järjestävät toisilleen korostetun queerturvallisia pelejä.

Aivan ensimmäinen askel sukupuolivähemmistöihin kuuluvien harrastajien huomioimisessa on huolehtia, että jokainen osallistuja pääsee halutessaan pelaamaan hahmoa joka on samaa sukupuolta itsensä kanssa. Monille transsukupuolisille larpit ovat olleet ensimmäisiä omassa sukupuolessaan esiintymisen kokemuksia, sillä ensimmäisiä askelia voi olla helpompi ottaa hahmon tarjoaman suojan läpi. Binääriin sopivien transsukupuolisten kohdalla tilanne on selvästi parantunut, mutta muunsukupuolisten on usein edelleen valittava mies- ja naishahmon välillä, koska monissa peleissä muunsukupuolisia hahmoja ei ole yksinkertaisesti tarjolla.

Harry Potter -larpeilla on ollut merkittävä rooli sukupuolen ja erityisen sukupuoliperformanssien moninaisuuden tuomisessa suomalaisen larpyhteisön tietoisuuteen. Harrastus on Suomessa naisvoittoinen, mikä on korostunut erityisesti Potter-larpeissa ja johtanut ristiin pelaamisen, eli pelaajan kanssa eri sukupuolta olevan hahmon pelaamisen, yleistymiseen. Ristiin pelaamisen ainakin jonkin asteinen normalisoituminen helpottaa transsukupuolisten pelaajien asemaa vähentämällä ”läpi menemisen” vaatimuksia, mutta samalla se saattaa myös johtaa pelkoon pelaajan väärinsukupuolittamisesta ristiin pelaamisen oletuksen kautta. ”Älä oleta!” on mainio ohje, joka ei kuitenkaan usein sovi pelin sisäiseen kerrontaan ja vaatii silloin erityistä huomiota pelin kerronnan ulkopuolella: pelaajien on tärkeää pystyä soveltamaan ohjetta myös silloin kun hahmot eivät niin tee.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien pelaajien huomioimisen lisäksi – ja toki myös osana – sukupuolen moninaisuudessa larpeissa on kysymys myös representaatioista. Aivan kuten muidenkin vähemmistöjen kohdalla, on vaarana että sukupuolivähemmistöihin kuuluvia hahmoja käsitellään stereotypioiden ja eksotisoinnin kautta, ja aivan kuten muidenkin vähemmistöjen kohdalla, tässäkin paras lääke on tieto.

Other Bodies -pelin materiaaleja. (Kuva: Myrtti Lehtinen)

Eräs tapa: Other Bodies

Minua pyydettiin kirjoittamaan tämä teksti, koska olen ilmeisesti tehnyt toistaiseksi suorimmin transkokemusta pelisisältönä käsittelevän suomalaisen larpin. Pelin nimi on Other Bodies ja se käsittelee queer- ja trans-ruumiillisuutta. Pelin design on arkinen ja intiimi: hahmot rakentuvat trans- ja queerystäviltäni kerättyjen dokumentaaristen lainausten ympärille ja sisällöllisesti pelissä ollaan juhlien etkoilla pelaamassa pullonpyöritystä.

Pelin keskeinen vahvuus ja tärkein suunnitteluelementti on lainausten käyttäminen. Hahmot itsessään eivät perustu todellisiin henkilöihin, mutta niiden keskiössä on todellisen ihmisen todellinen kokemus. Suurin osa hahmotekstistä on minämuotoista lainausta, jossa kirjoittaja kertoo suhteestaan sukupuoleensa, seksuaalisuuteensa ja ruumiiseensa. Näin hahmosta välittyvä kokemus on väkisinkin aito ja toisaalta pelaajan suhtautuminen siihen ohjautuu luonnostaan kunnioittavaksi. Toinen Other Bodiesin olennainen suunnitteluelementti on hahmojen pelaama pullonpyöritys, joka nostaa tutussa ympäristössä sukupuolen, seksuaalisuuden ja ruumiskokemuksen teemoja tehokkaasti pintaan.

Other Bodies pyrkii osaltaan vähentämään trans- ja queer-ruumiisiin kohdistuvaa kulttuurista toiseutta antamalle pelaajille mahdollisuuden kokea hetki toisen nahoissa ja taitaa siinä usein myös onnistua: Pelin purkukeskusteluissa toistuu oman sukupuolikokemuksen reflektointi ja sen peilaaminen hahmon sukupuolikokemukseen.

Muita suomalaisia larppeja, joissa sukupuolen moninaisuutta on käsitelty pelisisältönä ovat ainakin Amnesia, sekä Kierikin Kynnet -pelisarjan pelit.

Katso myös Neko Kosken mainio artikkeli ”Not a Real Man?” julkaisussa Larp Politics: Systems, Theory and Gender in Action


Artikkelikuva: Mestari ja veriorja Helsingin vampyyrihovista. Korpihovi oli korostetun queer- ja transystävällinen, kutsuvierasperiaatteella toiminut pelisarja, jota pelattiin 2016–2017. (Kuva: Myrtti Lehtinen.)

 

Share This