Setan ja Kulttuuria kaikille -palvelun Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä -hanke on julkaissut yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Svenska litteratursällskapetin ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa MUISTELUKORTIT, joiden kautta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen lähihistoriaa voidaan tuoda esiin helpolla tavalla. Muistelukortteja voidaan käyttää esimerkiksi muistelukahviloissa, vertaistukiryhmissä ja kahdenkeskisissä muisteluhetkissä tai muistojen tallentamiseksi vaikkapa arkistojen käyttöön.

Vinkkejä muisteluun korttien avulla

Näitä muistelukortteja voi käyttää esimerkiksi erilaisissa vertaistukiryhmissä, muussa ryhmätoiminnassa ja kahdenkeskisissä muisteluhetkissä. Muistelukortteja voi hyödyntää myös silloin, kun muistoja halutaan kerätä talteen tai inspiraation lähteenä kirjoitusryhmissä. Tärkeää on aina aluksi kertoa osallistujille tilaisuuden tarkoitus, tullaanko muistoja tallentamaan ja miten näitä tallenteita käytetään.

Nämä vinkit on tarkoitettu ensisijaisesti ryhmätoiminnan ohjaajille, mutta niitä voi hyödyntää myös muussa toiminnassa.

Lainaa kortit!

Muistelukortit ovat lainattavissa Setalta. Laina-aika on kaksi viikkoa. Lainaaminen on maksutonta, mutta mahdollinen postimaksu on maksettava itse kun kortit palauttaa.

Muistelua ryhmässä

 

Muista, että muisteluryhmä ei ole terapiaryhmä. Jos osallistuja avaa traumojaan, ole empaattinen ja ohjaa keskustelu takaisin muisteluun. Mieti, oletko itse oikea henkilö antamaan keskusteluapua. Älä jätä ihmistä yksin, vaan miettikää yhdessä missä olisi hyvä jatkaa asian käsittelyä.

Muistelu on hetki, jota kannattaa kunnioittaa. Muistojen ääreen on hyvä rauhoittua ja huolehtia, että tila on rauhallinen ja hiljainen. Muistellessa on hyvä laittaa puhelimet pois päältä ja huolehtia, että tilassa ei ole turhaa läpikulkua tai muuta liikennettä. Varmista muistelun sosiaalinen esteettömyys:

  • Kunnioitetaan jokaisen muistoja ja elettyä elämää.
  • Käytä ohjaajana inklusiivista (kaikki ihmiset yksilöllisinä huomioivaa) kieltä, puhu esim. kumppaneista ja perheistä vaimon ja miehen sijaan.
  • Älä oleta muistelijoiden sukupuolta. Jokainen saa halutessaan määritellä sukupuolensa itse tai olla määrittelemättä sitä.
  • Rohkaise osallistujia muistelemaan myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevia teemoja, kuten mistä ennen sai tietoa aiheesta tai missä tavattiin toisia. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien elämässä on paljon samanlaisia tärkeitä muistoja kuin muillakin, mutta on hyvä ottaa muistelussa myös huomioon aika, jolloin omasta identiteetistä ei voinut kertoa muille. Esimerkiksi homoseksuaaliset teot poistettiin Suomen rikoslaista vuonna 1971. Ryhmässä muistellessa voidaan sopia muistellaanko jokaisen henkilökohtaisia kokemuksia vai yhteisiä aikoja kuten tapahtumia, juhlia jne. On hyvä, että ryhmässä yksi henkilö vastaa siitä, että jokainen saa puheenvuoron ja tarpeeksi aikaa omien muistojensa kertomiseen.
  • Sovitaan, onko ohjaaja tarkkailija vai osallistuuko hän itsekin muistelemaan.
  • Muisteluryhmää ohjaava henkilö voi jakaa kaikille puheenvuoroja. Voidaan myös sopia, että jokaisella on tietty aika kertoa omista muistoistaan.
  • Ryhmän pelisäännöistä on hyvä puhua muistelun aluksi. Onko ryhmä luottamuksellinen vai saako ryhmän asioista puhua myös muille? Onko sovittu yhdessä joitain aiheita, joista ryhmässä ei saa puhua? Onko muita pelisääntöjä, joista on hyvä muistuttaa muistelutuokion aluksi? Jokaisen elämäkerta ja tarina ovat ainutlaatuisia ja muistelemisen arvoisia. Joskus tuntuu hyvältä, kun toinen kuuntelee muistelua. Muistelu voi nostaa pintaan myös surullisia ja ahdistavia tunteita. Tunteista on sallittua puhua ja on myös oikeus sanoa, jos ei halua jostain asiasta puhua.
  • Muistot ovat henkilökohtaisia, niitä ei tule arvioida eikä arvostella.
  • Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, mitä muistoja haluaa muiden kanssa jakaa ja mitkä muistot haluaa pitää henkilökohtaisina.

Muistelutuokio on hyvä lopettaa esimerkiksi ravistelemalla muistot hartioilta tai astumalla eteenpäin tähän päivään. Lopuksi voidaan käydä kierros siitä, millainen olo jokaiselle jäi muistelemisesta ja nostaa ehkä jotain yhteisiä mukavia muistoja esiin.

Esimerkkejä korttien käytöstä

Muistelun voi aloittaa esimerkiksi levittämällä kaikki kortit pöydälle ja pyytämällä osallistujia valitsemaan ne kortit, jotka tuntuvat itsestä hyvältä tai herättävät heti jotain muistoja. Osallistujille voi kertoa, ettei ole tarkoitus kuvata kortissa olevaa kuvaa, vaan kertoa kortin herättämistä tunteista, ajatuksista, kokemuksista ja muistoista. Ohjaaja voi myös ohjata keskustelua ottamalla yhden kortin kerrallaan pakasta ja ryhmä voi kertoa vapaasti kortista herääviä mielikuvia.

Mikäli ryhmässä ei heti herää keskustelua, sitä voi herättää kysymyksillä esimerkiksi tietystä tapahtumasta tai vuodenajasta. On hyvä kysyä myös kysymyksiä, joihin voi halutessaan vastata vain kyllä tai ei. ”Miten teillä vietettiin lapsuudessa joulua?” voi tuntua hankalalta kysymykseltä uuden ryhmän edessä, mutta kysymys ”Oliko joulu sinulle mieluinen juhla?” on asia, johon on helpompi vastata. ”Oliko teidän nuoruudessa paikkoja jossa pystyi tapaamaan muita meikäläisiä (ennen yleisesti käytössä ollut termi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä)?”

Keskustelun käynnistyessä kysymyksiä ei usein enää tarvita, vaan osallistujien voi antaa muistella vapaasti. Kortteja voidaan myös tarkastella yhdessä ja pohtia, mihin tapahtumaan tai aikaan mikäkin kortti liittyy ja onko osallistujilla muistoja tästä ajasta tai tapahtumasta.

Share This